Päivät 7-8 | Carrion de los Condes - Sahagun

Carrion de los Condesin majapaikan hintaan kuulunut pyykinpesu tuli tietysti (allekirjoittaneen osalta) hyödynnettyä maximaalisesti, kun se kerta hintaan kuului... Eikä pyykki tietenkään kerennyt kunnolla majatalon nihkeillä käytävillä kuivamaan, vaikka hostellin emäntä kovasti niin oli vakuutellutkin. Mutta puhdas on aina puhdasta, joten ei muuta kuin kosteahkot vaatteet reppuun ja aamupalan etsintään. Carrionin raitilta löytyikin tällä kertaa erinomaisen illallispaikan lisäksi myös mainio aamiaiskahvila. Aamun puolimetrisiä bocadilloja kesytellessämme, seurasimme aamu-tv:n sääennustuksesta kuinka koko espanjan kartta oli raapusteltu täyteen salaman kuvia ja sadepisaroita... Barcelona - Valencia akselille annettiin jopa varoitus valtavista sademääristä ja myrskytuulista... Sää kartalta löytyi kuitenkin suurennuslasin kanssa tutkimalla pienen pieni alue, missä salamoiden sijaan hymyili itse arska. Eikä me oltaisi kovin kaukana tuosta alueesta...

Vaikka matkaan lähtiessä aamu oli kuulas ja poutainen, ei monikaan tainnut varustuksesta päätellen uskoa kelin kovin pitkään sellaisena jatkuvan... Meidän lisäksi lähes kaikilla muilla vaeltajilla oli reput valmiiksi sadesuojien alla ja monilla sadeviittakin oli jo valmiiksi päällä ottaamaan päivän tuiskeet vastaan. Mutta ei, koko päivän 23km:n matkalla Ledigosiin ei tullut pisaraakaan vettä. Maiseman horisontti hukkui kaikissa ilmansuunnissa mustiin pilviin tai lyijyn harmauteen mutta Caminoa valaisi suorastaan raamatullinen valo... Tiedättehän... Juuri sellainen kotiin jaettavien uskonnollisten ilmaislehtisten kansikuvista tuttu valoilmiö...

Maisemat matkalla Ledigosiin olivat jälleen avaraa lajia. Kahvilat olivat tänään harvinaista herkkua ja ensimmäinen löytyi vasta noin 18km:n tallustelun jälkeen. Kaffet ja järjettömän maukas pinaattimunakas meinasivat siinä vaiheessa päivää viedä jo kielen lisäksi jalatkin mennesään.
74 asukkaan Ledigos on kunnon aito maaseutukylä, missä sianlanta haisee ja traktori on yleisempi näky kuin auto. Kaikki palvelut löytyivät kätevästi saman katon alta kun kylän ainut baari, hostelli ja kioski olivat samassa talossa. Ledigosin alberguesta löytyi jopa kolme privaatti-huonetta ja kaikki sopivasti juuri meitä varten tyhjillään:)
Illallis-menun kanssakaan ei Ledigosissa turhaan arvottu ja ihmetelty, vaan pöytään lyötiin sen kummempia kyselemättä lautasellinen perus-soppaa ja perään tuhdit possun kyljykset. Koko roska huuhdeltiin viinillä kurkusta alas ja homma oli paketissa. Muita Ledigos aktiviteetteja olivat lähinnä baaritiskiin nojailu ja sään tarkkailu..:)

Matkalla Ledigosiin näkee pitkälle.

Kaffetta ja välipalaa 18km:n kohdalla matkalla Ledigosiin.

Ledigosin pääkadun komeimmat ovet.

Leila kaartaa kohti Sahagunia.

Ledigosissa hyvin nukutun yön jälkeen vaellus jatkui 16km:n reippailulla viehättävään Sahaguniin. Sää jatkuu edelleen poutaisena ja oikeastaan täydellisenä vaeltamisen suhteen. Ledigos - Sahagun välille osui jo useampia kahviloitakin, tehden vaelluspäivästämme kohtuullisen kevyehkön. Sahagunin lähes 3000 asukasta ja rautatieasema saaavat sen tuntumaan Ledigosin jälkeen lähes metropolilta.

Sahagun-päivämme on matkaohjelman ns. vapaapäivä. Mutta kukaan ei ole ainakaan toistaiseksi kadonnut vielä omille teilleen sitä viettämään, vaan kävimme yhdessä mm. lounaalla. Lauantaipäivän ja 100 vaellus-km:n rajapyykin rikkoutumisen kunniaksi söimme vähän pidemmän kaavan mukaan, luultavasti Sahagunin parhaassa ravintolassa. Majapaikaksi löytyi erinomainen hostelli aivan Plaza Mayorin kulmilta, mikä näyttäisi olevan kohtuullisen baari-tiuhalla vyöhykkeellä... Suuria ennustajan lahjoja siihen ei tarvita kun veikkaan, että tänään vielä tuolle 100km:lle kippistellään;)

Sahagunin maittavia alkuruokia.