Burgosin aamu oli viileä mutta mikä parasta, niin sää oli jälleen poutainen ja eilisen kovat tuulet olivat tyyntyneet. Aamiais bocadillot huuhdottiin cafe con leche:llä kurkusta alas, pakkaukset valmiiksi ja liikkeelle. Majapaikasta harpoimme Burgosin hulppean katedraalin portaille ja lähin paikalle osunut turisti pestattiin kuvaajaksi. Samoilla portailla ikuistettiin Camino1-vaelluksen päättyminen aika tarkalleenkin vuoden päivät sitten, joten samoilta sijoilta oli mukava polkaista käyntiin myös tämän vuotinen matkamme kohti Santiagoa. Matkaan lähdettiin hyvin mielin ilman sen suurempia juhlallisuuksia ja ensimmäiseksi määränpääksi otettiin kauppa eväiden ostoa varten.
|
Ensimmäisen vaelluspäivän ensimmäinen "kahvitunti" on juuri vietetty. |
Vaelluskeli oli koko päivän erinomainen. Aurinkoinen mutta ei liian kuumakaan. Päivän vaellukselle kertyi mittaa noin 20km, enimmäkseen tasaisessa maastossa. Päivän etapille ei osunut kovinkaan montaa kylää, kaupungeista puhumattakaan. Kuitenkin juuri sopivasti puolimatkassa, keitaan virkaa hoiteli Tardajos missä pääsimme kahvittelemaan aurinkoiselle terassille.
|
Castilla y Leon:n lakeuksilla on kulkijan tilaa kuljeskella ja tuulten puhallella. |
|
Loppuverryttely a la Pirkko ja Maritta. |
Päivän päätepysäkki oli 70 asukkaan Hornillos del Camino. Kylän ainoasta privaatti-huoneita tarjoavasta majatalosta löytyi kaksi vapaata huonetta, joihin Leila, Maritta, Malla ja Pirkko majoittuivat oikein mukavasti. Itse majoituin kylän toiseen majoitusvaihtoehtoon. Se oli täpötäysi vaeltajille tarkoitettu Albergue, joka tarjosi mukavuuksia koko 5€:n hintansa edestä... Koiran unta, nuorison kikatusta, vessaan jonotusta ja pierun käryä koko rahalla:) Iltaa vietimme rouvien majatalolla ja homma pysyi hallinnassa myös taloudellisesti tarkasteluna... Rahaa paloi 3 euroa, joista 2 meni paikalliseen viinipulloon ja yksi suklaalevyyn...:)
|
Sataa sataa ropisee Hornillos del Caminon aamussa. |
Seuraavana aamuna vastoin sääennusteen aurinkoisia lupauksia, tiputteli vettä taivaalta. Ei kovaa mutta juuri sen verran, että pääsimme iloitsemaan siitä etteivät sadevehkeet olleet turhaan matkassa:) Sade kuitenkin hiipui jo ennen Hontanasin kylää, missä pääsimme päivän ensimmäiselle bocadillo tankkaukselle. Hontanasin bocadilloista Maritta ja Pirkko suoriutuivat sen verran sähäkästi, että me muut päätimme istahtaa sanstikupin verran pidempään. Seuraavan kerran tavattiinkin päivän päätepysäkillä Castrojerizissa, missä tytöt odottelivat meitä kylän ensimmäisellä terassilla huurteisiaan siemaillen. Castrojeriz on pieni alle 900 asukkaan kylä mutta sen raitilla on mittaa noin 2km. Kaunis kylä, aurinko paistaa ja mainion majatalomme baarista kantautuu houkuttelevan iloinen puheensorina...;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti