San Martin del Caminon hostelli Santa Ana osoittautui mainioksi majataloksi. Etenkin Santa Anaa pyörittävä pariskunta ylläpiti moitteettomien majoituspuitteiden lisäksi yllä kodikasta ja rentoa tunnelmaa. Hostellin pihamaalla tepasteli islanninponin kokoisia kalkkunoita, mikä sai koko ryhmän veikkaamaan illallisen tulevan olemaan siipikarjavoittoinen..:) Oikeaan osuivat veikkaukset, joiden kerroin tosin olisi ollut olematon... Maukas alkuruoka-soppa antoi vatsan täytteen ohella hyvän huulikiilteen ja pääruuaksi tupsahti ranskanperunakasan päälle parkkeerattu melkoinen möhkäle kalkkunaa... Varsinainen talon erikoinen tömähti pöytään kuitenkin vasta jälkiruokien jälkeen kun isäntä ravisti hihastaan pullollisen todella jäykkää grappaa ja pari pullollista lantrikia... Tyttöjen lähdettyä grappa-kalkkunan sulattelu puuhiin huoneisiinsa, niin itse jäin vielä maksamaan illallislaskuamme baarin puolelle. Laskun maksun ohessa isäntä halusi tarjota vielä parit sulattelu-näkäräiset ja taisihan siinä sitten tunti jos ei kaksikin vielä vierähtää isännän kanssa maailmaa parantaessa:)
|
San Martin del Caminon sumuisesta aamusta Hostal de Obrigon upealle raitille... |
Seuraava aamu valkeni sumuisena mutta sateettomana. Käsillä oli reissumme viimeiset 24km vaellusta upeaan Astorgan kaupunkiin. Päivän etappi oli maisemiltaan yksi reissumme kauneimmista, Caminon halkoessa kumpuilevaa maaseutua. Myös muutama todella viehättävä kylä osui reitillemme. Pienen sadekuuronkin saimme niskaamme mutta onneksi juuri upean Hospital de Orbigon kohdalla, missä pääsimme kahvittelemaan sateen ajaksi.
|
Ota mitä haluat, maksa mitä haluat, jos haluat... |
Vaelluksemme päätepysäkille Astorgaan saapuessamme alkoi satamaan uudestaan. Mutta koska olimme jo lähes maalissa niin ei enää millään malttanut pysähtyä etsimään sadeviittaa päälleen. Niinpä Astorgan raitilla askel piteni ja vauhti kiihtyi kilpaa sateen voimistumisen kanssa. Samalla sovittiin, että Astorgan katedraali olisi päätepiste tämän kertaiselle vaelluksellemme. Sieltä löytyi myös mukavasti sateen suojaa ja sadetta pitelevä pyöräilijä, jonka värväsimme valokuvaajaksemme ikuistamaan tuon ikimuistoisen hetken.
|
Näiden vaatteiden kantajan Camino-päätepysäkki löytyi jo ennen Astorgaa... |
|
Plaza Mayor de Astorga. |
Astorga on upea kaupunki täynnä historian havinaa. Astorgassa majoituimme ehkäpä matkamme yhteen parhaimmista hostelleista. Toisaalta vastapainoksi hyvälle majoitukselle nautimme illalliseksi ehkä yhden matkamme vaatimattomimmista menuista... Eikä tarjoilija tytöllekkään tainnut osua ihan paras päivä kohdalle... Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin:) Takana on 230km vaellusta, Camino de Santiagon puolimatkan krouvi on ohitettu ja kaikki pääsivät terveinä perille Astorgaan.
¡MUY BIEN!;)
|
Onnellisesti perillä Astorgan katedraalin ovilla; Leila, Pekka, Maritta, Pirkko ja Malla:) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti